Potkut tuli – mitäs nyt? 10 vinkkiä työnhakijan arkeen
09.08.2019
”Pitäisi aloittaa työnhaku….”
Irtisanomisuutisen jälkeen on luonnollista vetää henkeä, ja tunnustella uutista. Kun työvelvoite päättyy, on hyvä ladata hetki akkuja ennen työnhakuprojektiin ryhtymistä. Vaikka mukavan kokoinen palkkapaketti lämmittäisi pankkitilillä, laakereilla ei kuitenkaan kannata levätä liian kauaa. Kynnys työnhakuun kasvaa ja työnsaanti voi vaikeutua kuukausi kuukaudelta. Perheeltä saattaa kuulua: ”Hei Pekka, nyt kun sinulla on aikaa, voisitko…..”
Lue koko juttu
Unelmatyö löytyy irtisanomisen jälkeen – voit tehdä mitä haluat
12.10.2018
Erään työnhakijan tarina: Kuten niin moni muukin, mietin nuorena pitkään ja hartaasti, mikä minusta oikein tulee isona. Kuvataidelukiossa sain asiaan varmennusta ja tiesin, että tulevan ammattini piti liittyä sisustamiseen. Pelkkä paperille suunnittelu ei kuitenkaan minua kiinnostanut ja pitkä jatkokoulutus sitäkin vähemmän. Ylioppilaskirjoitukset lähestyivät, ja olin hermorauniona. Pitkään etsitty vastaus löytyi viime metreillä opinto-ohjaajan ilmoitustaululta: somistajan […]
Lue koko juttu
Irtisanominen 58-vuotiaana, uhka vai mahdollisuus?
11.09.2018
Kuten niin moni muukin, ajauduin sen enempiä miettimättä nuorena alalle, johon tunsin kiinnostusta. Matkailualalla jokainen päivä oli erilainen, työ oli ajoittain erittäin hektistä, opettelin asiakaspalvelua, kehitin paineensietokykyäni ja kouluttauduin opistossa ja kursseilla. Viihdyin ammatissani lähes 30 vuotta, kunnes luuta lakaisi YT-neuvottelujen lopuksi minut täydellisesti pihalle. Miten käsittelin irtisanomistani? Purin sydäntäni puhumalla ja kirjoittamalla päiväkirjaa. Ehkä […]
Lue koko juttu
Piilotyöpaikkavideo
06.06.2016
Tässä pyynnöstä vielä linkki suosittuun Piilotyöpaikkavideooni, jonka voit katsoa You Tubesta täällä.
Lue koko juttu
Irtisanominen saa tuntua
27.04.2015
Olet 8-vuotias. Seisot yksin pesäpallokentän laidalla. Tällä liikuntatunnilla pelataan pesäpalloa. Kavereita valitaan, ja sydämesi hakkaa rivissä. Sinut valitaan jälleen viimeisten joukossa joukkueeseen. Häpeät itseäsi, ja toivot olevasi jossain muualla.
40 vuotta myöhemmin työpaikalla: Saat kutsun esimiehen huoneeseen tavallisena torstaipäivänä. Sydän alkaa hakata, onhan firman talousvaikeuksista jo puhuttu.
Kuulet sanat jostain sumeana: ”Joudun valitettavasti kertomaan, että ikävä kyllä emme voi enää pitää sinua täällä hyvästä työpanoksestasi huolimatta.” Kyyneleet yrittävät tulla, mutta piilotat ne. Tai raivostut. Tai ehkä mikään ei tunnu miltään.
Lue koko juttu